torstai 14. helmikuuta 2013


Tykkään!
Ystävänpäivänä ei laikkaamisellani ollut rajaa.  Laikkasin oikein olan takaa.

Ja monilla Fb-seinillä. Tykkäämissormeni on jähmeä tykkäämisistä tänäänkin!

Facebookin laikkaus eli tykkäämisnappula on vaivihkaa valunut elämän eri osa-alueille. Kun tottuu valitsemaan asioita sen mukaan tykkääkö niistä vai ei, rooli jää helposti päälle.


Kävin alkuviikosta pankissa hoitamassa asioita. No, sellaisia mitä ei voi verkon kautta hoitaa. Jonosta ohjauduin naishenkilön luo, jonka kulmikkaat silmälasikehykset toivat mieleen tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessaan 1980-luvun alkuvuosina. Virkailijan hymy oli kuin Elovena-mainosten naisella ja katse suoraan kohti kasvojani. Virkailijalla ei tuntunut olevan kiire vaikka puhelimet pirisivät taustalla ja  asiakkaita oli jonossa. Tai ehkä sisälle kävelevä asiakas on sen luokan harvinaisuus, että heihin panostetaan. Mene ja tiedä.

Asiointini päätteeksi sain pienen käsilaukkuun sopivan vuosikalenterin, joka tytön tärkeän perustarpeen kynsiviilan ja pankin logolla varustettuja karkkeja.  Kiitin kauniisti virkailijaa ja poistuin pankista hymy huulilla. Olin iloinen kuin kaksivuotias lapsi uusista leluista!
 

Tykkääminen on tunnetta. Ja tunteet tarttuvat jo puolessa sekunnissa. Tykkääminen on verrattavissa mielihyvän kokemiseen: ihminen saa enemmän kuin odotti palvelu- tai kohtaamistilanteessa saavansa. Pankissa ei ollut harmikseni tykkään-nappulaa, jota olisin voinut painaa poistuessa. Mielessäni painoin nappulaa monta kertaa! Kohtaamisen jälkeen olin varmasti itsekin tykätäävämpi henkilä tavata kuin sitä ennen. Ilo tarttuu ja synnyttää vastailoa! Jokainen meistä varmasti tietää, miten paljon myyjät vasta asiakkaistaan tykkäävät. Tai opettajat oppilaistaan, kouluttajat koulutettavistaan, toimittajat lukijoistaan ja niin edelleen.
 

Millä keinoin sinä voit saada kohtaamasi henkilön tykkäämään itsestäsi hitusen enemmän kohtaamistilanteessa? Tykkäämistaloudessa kaikki on tykkäämistä. Ystävätkin! Tykkäämisestä on tullut the juttu. Ikään kuin kisa, jossa tykätyt ja ei-tykätyt asiat vuorottelevat. Usein mielialan ja tuntemusten mukaan. Jokainen kohtaaminen on uniikki mahdollisuus luoda hyvä kontakti, tykätä!

Putous-hahmo Samppa Linnan sanoin:"saa tykätä, ei oo pakko".

Tykkämistäyteistä viikonloppua!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyvä tila -blogissa saa kommentoida omalla nimellä, omalla nimimerkillä tai anonyyminä. Arvostan näkemyksiä ja pohdintoja, joista välittyy kommentoijan ajattelun maailma. Muistathan hyvät tavat: alatyyliset kommentit, mainokset sekä laittomat sisällöt eivät kuulu niihin. Tervetuloa kommentoimaan ja keskustelemaan!