Stressistä ystävä? - Mahdollista vai ei?

Kalifornian Stanfordin yliopiston terveyspsykologi Kelly McGonigal kuvailee stressiin liittyviä ongelmia uskomusten ja ajatusten välisenä asiana. Katso McGonigalin puhe tästä
McGonigal esitteli monille katsojille ajattelua mullistavia teesejään syksyllä 2013 suositulla ted.com-verkkoyhteisön luennolla.

Myös rottakokeet stressistä ovat mielenkiintoisia. Eräässä rotilla tehdyissä kokeessa havaittiin, että naaraan aivot reagoivat herkemmin stressihormoniin kuin uroksen. Mitä tämä todellisuudessa sitten kertoo? Antaa ehkä suuntaa siitä, miten biologinen ero miehen ja naisen välillä voi vaikuttaa stressihormoni kortisoliin. Ihminen ei kuitenkaan ole rotta. Ja jokainen ihminen on yksilö.

Muutosvalmentajana kysyn usein asiakkaalta, joka kertoo stressiin liittyvistä huolista ja murheista, esimerkiksi alla olevia kysymyksiä:
-Minkälaisia ajatuksia tarkemmin sinulla on stressaantuneena?
-Minkälaisia tunteita ajatukset sinussa herättävät?
-Minkälaisen suhteen ympäristöön ajatukset  ja tunteet luovat?

Tutkin ihmistä yksilönä, en tieteellisen tutkimuksen tulosten perusteella.  Sukupuolten välisen stressialttiuden,  yksilön luonteenpiirteiden, toiminnallisuusasteen, tai tunnemaisemassa olevien tiettyjen tunteiden tutkimisen sijaan, tutkin ihmistä yksilönä.

Voin kysyä esimerkiksi Stressitön mieli-kurssilla osallistujilta minkälaisia ajatuksia ja tunteita tarkemmin stressiä aiheuttavaan tilanteeseen liittyy. Moni on kertonut jälkikäteen miettineensä asiaa tosissaan ensimmäistä kertaa vasta tässä kohtaa. Joko sinä olet miettinyt tätä?

Stressin selättämisen sijaan, tai maksimaalisen rentoutumisen aikaansaamiseksi,
ydinkysymys mielestäni kuuluu pikemminkin, miten voit voida hyvin stressistäsi huolimatta? Olen huomannut, että monille tämä on yllättävä kysymys. Samoin voi olla ajatus stressin sietämisestä. Monille myös Kelly McGonigalin teesi ovat maailmalla olleet yllätys. Jopa tiedemaailmassa oleville tutkijoille.

Oivalluksia ja hyvinvointia stressistä huolimatta! ;)

NLP: Mitä, Miksi, Miten, Missä?

Koulutuksissani vastaan usein kysymyksiin NLP:stä. Tämän postauksen tarkoitus on kertoa tästä enemmän. Olkaa hyvä! ;)

Mitä NLP oikein on?
NLP on joukko menetelmiä, jonka sadat tekniikat ja mallit näyttäytyvät valtavana työkalukokoelmana ammatillisesti muun muassa lukuisille coacheille, kouluttajille, myyjille, valmentajille, opettajille, psykoterapeuteille, työnohjaajille, kotiäideille, arjessa ahertajille, ruuhkavuosia eläville ym.

Miten NLP:tä hyödynnetään?
Monin eri tavoin esimerkiksi asiakas- ja palvelutyössä, opetuksessa, henkilöstöhallinnossa, johtamisessa, koulutuksessa, esiintymistilanteissa, liike-elämässä, myynnissä, terapia- ja ohjaustyössä, terveydenhuollossa, valmennuksessa, urheilussa, itsensä kehittämisessä.
NLP:stä hyötyy tilanteissa, joissa ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, tapahtuu interaktioita l. vuorovaikutusta.

Mitä NLP tarkemmin on?
Kirjainlyhenne NLP tulee sanoista neurolingvistinen prosessointi ja kommunikointi.

NLP on käytännönläheinen malli siitä, miten kukin meistä ihmisinä rakentaa kokemuksensa, jäsentää ajatuksia, tunteita, käyttäytyy ja käyttää kieltä, voidakseen ymmärtää itseä, toisia ihmisiä, ja ympäröivää maailmaa. NLP on malli siitä, miten ihmisinä rakennamme ainutkertaiset omat maailmankuvamme maailmasta, jossa elämme. Malli siitä, miten ihmisinä olemme vuorovaikutuksessa itsemme ja toistemme kanssa. NLP vastaa muun muassa kysymykseen: Miten olla yhteydessä itseen, ja toiseen ihmiseen?

NLP:n  fokus NLP keskittyy taitoihin ja voimavaroihin. Siihen, miten ne meiltä kaikilta on löydettävissä, ja miten ne on mahdollista virittää käyttöön. NLP sisältää paljon tietoa mm. vuorovaikutustaidoista, toimintatavoista, voimavaroista ja ihmisen mahdollisuuksista.

Kirjaimet NLP tulevat sanoista:

N = neuro                          ilmentää aisti- ja hermojärjestelmiä

L = linguistic                    ilmentää kieltä ja kielen rakenteita

P = programming            ilmentää toimintatapoja ja –malleja

 

Missä ja miten opiskella NLP:tä?
Oppilaitoksissa, työväen- ja kansalaisopistoissa, aikuisopistoissa, lukuisissa koulutus- ja valmennustaloissa, ja eripituisilla opetusjaksoilla aina muutaman tunnin kestävistä tutustumis- tai intensiivi-iltakoulutuksista  useita kuukausia kestäviin NLP Practitioner-, NLP Master Practitioner- ja NLP Trainer-tutkintokoulutuksiin. NLP-koulutusta voi täydentää kansainvälisellä IANLP-koulutuksilla suoritettuaan ensin Suomen NLP-tasovaatimukset.

Koulutusten pituudet
Suomen NLP-yhdistys suosittaa NLP-tutkintokoulutusten vähimmäispituudeksi 16 päivän koulutuskokonaisuutta. Koulutuksen pituus tehostaa koulutuksen vaikuttavuutta ja oppimisen syvyyttä osallistujille. NLP täytyy itse kokea kehossa ja mielessä, sitä ei voi vain kirjoista lukea!

NLP-illat
Järjestän Turun NLP-aluevastaavana Turun NLP-illat ja huolehdin korkealaatuisten NLP-iltojen järjestämisestä. Turun NLP-illat ovat kaikille yhdistyksen jäsenille tarkoitettuja kertaus- ja harjoitusiltoja ja ne pidetään Heidekenillä os. Sepänkatu 3. Ensikertalaiset ja NLP.stä kiinnostuneet ovat tervetulleita maksutta kerran tutustumaan.

Mitä NLP:ssä tehdään?
Työskennellään, työstetään, muokataan ja editoitaan muun muassa ihmisen mielen luomia mielikuvia. Tutkitaan ihmisten kokemuksia, muistoja, koettuja tunteita tai olotiloja jossakin tietyssä tilanteessa. Hahmotellaan havaintoja, tutkitaan ihmisten mielen todellisuudesta tekemiä karttoja sekä kokemia erilaisia ilmiöitä.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta mielikuva? Jo sana mielikuva voi johtaa helposti harhaan. NLP-viitekehyksessä kyseessä on ihmisen mielen luoma kuva tapahtuneesta asiasta, tilanteesta, tai muusta sisällöstä, jota ihminen haluaa tutkia. Esimerkiksi tulevaisuuteen suuntautuneessa työskentelyssä  luodaan NLP-valmennuksen tuella ”kuva ” tulevasta tilanteesta. Samaan tapaan kuin vaikkapa urheilijat "kuvittelevat" urheilusuorituksensa ennalta, voi tavallinenkin ihminen rakentaa itse itselleen NLP:n tarjoamin välinein, työkaluin ja keinoin sujuvampia ihmissuhteita, parempaa arkea tai toivomaansa tulevaisuutta. Aivoille mielikuvat ovat totta riippumatta siitä, mistä ne ovat saaneet alkunsa: ulkoisesta ärsykkeestä vai sisäisestä kuvittelusta.

 

Turun NLP-illat jälleen 25.9.14.   Ilmoittaudu mukaan, kasva ja kehity ihmisenä. Turun NLP-illat näet täältä Tervetuloa! 

Valmennettu mieli= vahvempi mieli, Terhi

Superelämä!

Huippuelämä on out, superelämä ei. Lukuisissa kavereiden kahvilakeskusteluissa ja, etenkin, keskiluokkaisten kotiäitien keittiöissä puhutaan nyt lähes kaikesta super-sanalla aloittaen: lihaksista tyynynliinoihin. Television tuijottelukin on supertuijottelua! Superelämään eivät kuulu superarvostus, superkunnioitus tai superläsnäolo. Ehkä nekin ilmestyvät, vielä. Sitä odotellessa voit supertreenata.

Superarjessa ajatukset oikenevat, samalla kun pannukakut lautasella jäähtyvät.
Taikasauvan heilautus ja räyhäävänkin äidin nutturaneula lennähtää sekunnissa lattian pintaan, hiukset hulmuavat vapautta,  vieno hymy nostattaa hetkeksi huulipielet ylös,  ja arjen epäkohdat katoavat näkyvistä. Ja, naisesta kuin naisesta sukeutuu supersäteilevä soppatykin käyttäjä. Superiudessa on kyse juuri siitä, mistä haluaa siinä olevan kysymys - omalla kohdallaan. Ajattelusta, asenteesta, toiminnasta, tavasta tehdä jotain, elää ja olla. Ja, ehkä ei yhtään mistään, ellei sana tunnu sopivan edes omaan suuhun. Helpoimmin superelämän saat lisäämällä sanan super kaiken mahdollisen eteen suullisessa ilmaisussa.

Sain idean. Miltä lista erilaisista asioista tai sanoista näyttäisi

Superjalkakylpy: nokkosen lehtiä, puna-apilan paloja,
Epsom-suolaa ja pari piharatamon lehteä.

super-sanalla aloittaen. Kokeilin.

Ensin muutama kielteisempi sana
*superahdistus
*supersuru
*superitkupotkuraivarit
*superkiukku
*superynseä
*supervitutus
*superpettymys
*superikävä
*supertuska
*superviha
Ja muutama myönteinen sana super-sanalla aloittaen
*superonnellinen
*superilo
*superautuus
*superilo
*supertyytyväisyys
*superrohkeus
*superajattelu
*supervarvas
*superjalkapallo
*superfestarit


Ainakin super-sanalistaa kirjoittaessa supersumu aivoissani selkiintyi: superkivaa!
Mihin kaikkiin elämässä parhaillaan meneillään olevien asioiden, tapahtumien ja ihmisten eteen voisit nyt liittää super-sanan? Kirjoita ylös, ja tutki mitä mielessä havaitset.  Itse havaitsin, että kielteisemmäksi määrittelemäni sanan merkitys muuttui myönteisemmäksi super-sanaan liittämäni positiivisen latauksen ansiosta: supervitutus ei ole sama asia kuin arkivitutus.

NLP:ssä määritellään paljon käsitteitä ja sanoja uudestaan. Samalla systeemisen käsityksen mukaan muuttuu jokin muukin, esimerkiksi tunne, jonka sana sisällämme nostattaa.

Jos tavallisen tiskirätin sijaan, kaupassa voi valita supertiskirätin - kokemus on erilainen. Supertiskirätti tuntuu takuulla hienommalta kuin tiskirätti. Jos super-sanan ansiosta!
Sanat muokkaavat sisäisiä kokemuksiamme: supereiksi tai synkiksi, riippuen siitä minkä merkityksen niille alitajuisesti annamme.

Tätä kirjoittaessani jalkani lilluvat jalkakylpyvedessä nokkosen lehtien, puna-apilan palojen, muutaman piharatamon lehden, ja Epsom-suola ripauksen kera, kissan kehrätessä sylissäni. Todellinen superjalkakylpyvesi ja superkehräys!

Superihanaa supervälittämisen superhuomioivaa superviikonloppua toivottaen, Terhi

Havaitsetko että havaitset?

Muistatko vielä, mitä lupasit uutena vuotena? Ne tärkeimmät lupaukset, jotka tulet ehdottomasti tulevan vuoden aikana lunastamaan? Ei hätää, ei muista moni muukaan. Jos luvatut asiat alkoivat juuri nyt askarruttamaan, kannattaa palauttaa pikimmin mieleen, mitä ne olivat ja alkaa matka kohti lupausten lunastamista.

Henkilökohtaisesti lupasin samoja asioita kuin viitenä aiempana vuotena: havainnoida ja harjoittaa mieleni taitoja syvemmin, tulla tietoisemmaksi siitä mitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa pintarakenteita syvemmällä tasolla tapahtuu.  Lupasin olla pääni sijaan enemmän kehossa, luottaa kehoni viisauteen. Keho ja mieli ja mieli - kaikki systeemisen ajattelun mukaan yhtä ja samaa. Lupasin olla aisteissa, ja tutkia sitä, mitä näen? mitä kuulen? haistan, maistan ja tunnen milloinkin. Minkälaista miljöötä mielessäni maalaankaan, kun olen vain aisteissa ja havaitsen.

 

Kirjoittaessa avaan ajatteluani usein aistiharjoituksilla näin: Yksi aistikanava kerrallaan, kirjoitan siitä, mitä näen, mitä kuulen, haistan, maistan tai tunnen. Kirjoitan havainnoiden. Tulkinnalla ei tässä treenissä ole sijaa.  

Tämän kuvan ideana oli, että valokuvaaja havaitsee mitä kuvattava havaitsee. Se, onnistuimmeko havaitsemaan ystäväni kanssa samoja asioita, on eri juttu. Jokaisella meistä on omat mielemme filtterit ja käytämme niitä eri tavoin. Siksi kaikki emme havaitse samoja asioita samastakaan ympäristöstä.

 

Mitä sinä havaitset? Tässä ja nyt-hetkessä.

Havaitsetko että havaitset, on hyvä aloituskysymys. No niin, ota kynä käteen, kaiva lehtiö esille ja kirjoita havaintoja paperille - aisti kerrallaan. 

Harjoitus:

• tuo hyvin tähän hetkeen,
• on terapeuttinen,
• voimaannuttava,
• auttaa havaitsemaan sen mitä ihminen havaitsee.

Hyviä havaintoja viikonloppuusi!